Tennis on kuin heroiini, kerran koukkuun ja sitten siitä ei enää pääse eroon ennen kuin noutaja tulee. Näitä tennisnarkomaaneja on ollut suku täynnä jo pienestä pitäen. Mutta ikäva kyllä tennis oireilee edelleenkin lähipiirissä. Olin suunnitellut että teemme tänään pihatöitä olan takaan, kerätään pois kaikki tikut ja oksat joita piha on täynnä. Vastakaikuna tuli että tietysti tehdään on vain peli kello12 maissa. Kaksinpeli, joten sehän on nopea toimitus. Kyllä sopii. Yhdentoista aikaan näkyi auton takavalot joten siinä kahden jäljestä aloin odottelemaan puutarhakaveria. Kun ei kolmelta vielä ollut kuulunut mitään niin rupesin jo perään kuuluttelemaan. Sattuikin holllille kun soitin, juuri kun toinen kaksinpeli oli alkamassa. Mitä!!?? Sain kuulla että tämähän on dubbelturnaus ja jokaisenhan (siis miun) pitää tietää jo äidinmaidosta mitä tämä merkitsee. Eli pelataan niin kauan kunnes joukkue häviää. Asia selvä, harvinaisen selvä. Kiukuttaa. Mutta olihan päivä nimensä arvoinen.